Mihinkä me nyt olemme joutuneet?!

Kiinalainen Banyan Tree

Kroki ja Hertta ovat olleet seuraamassa matkalaukkujen pakkaamista, joka Reissaajalta on sujunutkin harvinaisen upeasti, järjestelmällisesti ja jopa yksityiskohtaisesti...alkustressistä selvittyään. :) Kroki ja Hertta ovat palaamassa hetkeksi omille juurilleen yhdessä Pienen Miehen ja Reissaajan kanssa. Iso Mies jää telakka-ajaksikin Hong Kongiin, missä pieni perhe toivoo palaavansa yhteen toukokuussa.

Viime päivät on kuitenkin iloittu elämästä laivalla ja Hong Kongissa, joka on jättänyt lähtemättömät jäljet sydämiimme. Olemme olleet tällä kertaa todellakin Hong Kong -saaren puolella (viimeksi Kowloon kupeessa), tutustuen erilaiseen elinmiljööseen ja sen asukkaisiin kuin joulukuussa. Tällä alueella on monia rakennustyömaita, pienyrityksiä sekä asuinkerrostaloja.

Montakohan kerrosta?

 ...sekä tietysti tupaten ravintoloita jokaiseen makuun. Mielestämme parhaita ruokapaikkoja ovat paikalliset perinteiset perheyritykset, joissa ruokaa laitetaan rakkaudella ja hyviä perinteitä kunnioittaen. Niinhän se on varmasti joka maassa.

Puikoilla syödään jo kätevästi

Kambodzassa syödyn jakkihedelmän eli intianleipäpuun hedelmän mahtavat siemenet ovat itäneet maitopurkista tehdyssä idätysastiassa. Naapurin Hilda huolehtii pikkuruisista puistamme reissumme ajan. Jakkihedelmä on maailman suurin puussa kasvava hedelmä. Saas nähdä, kuinka korkeaksi saamme puumme kasvamaan... Luonnossa nuo puut ovat jo nuorena hyvin hedelmällisiä ja tuottavat valtavia hedelmiä.

Pikku Miehen hytin ikkunalla

Kelluva kotimme on keinunut ja heilunut tässä satamassa enemmän kuin viime merimatkan aikana koko viikkoon! Taisipa Reissajakin olla ensimmäistä kertaa elämässään merisairaana viime viikolla. Täällä eletään myös yhdenlaista sadekautta, joka on säväyttänyt muutaman kerran jopa ukkoskuurillaan.

Säät ovat suosineet, olemme kokeneet sadetta pitkaästä aikaa!

Seuraava maa, jonka maata astelemme onkin toinen kotimaistamme, Alankomaat! Ennen uuden kuninkaamme kruunaamista saamme astella, tai peräti hiihdellä, myös Pohjolan metsissä!  

Näistä sinivalkoisista tunnelmista haluamme toivottaa kaikille iloista pääsiäistä!

Papa's collection

Kambodzan Sihanoukvillen laiturista köydet irroitettuamme seilasimme lyhyen merimatkan, vain reilun vuorokauden ja saavuimme Bangkokiin vievän joen sulle. Sieltä meidät luotsattiin melkein kolmessa tunnissa seuraavaan laituriimme lähelle Bangkokin keskustaa Klong Toeyn satama-alueelle. Tämä laituripaikka olikin varsin erilainen, koska tällä kertaa maisemissa ei näkynyt meri kummallakaan puolella laivaa, vaan joki kiemurteli niin eteen- kuin taaksepäinkin. Joen toisella puolella kutsui miltei viidakon näköinen kaupunginosa. Sieltä vastarannalta löytyi tämä viehättävä asumus kukituksineen.

Yksi koskettavimpia päiviä tässä satamssa oli tutustuminen pieneen "Pumpuli-tyttöön", jonka sekä isä (jo äidin raskaan olessa) ja pian myös lapsen synnyttyä äiti olivat hyljänneet. Paita hänen päällään jäi puhuttelemaan: "Papa's collection". Hänkin kuuluu kallisarvoiseen kokoelmaan...

 

 "Ooooih, miten paljon erilaisia helmiä!" ihmettelivät Kroki ja Hertta seuratessaan, kuinka Pumpuli-tytön kanssa samassa talossa asustelevat raskaanaolevat nuoret naiset pujottelivat näppärästi noita pienenpieniäkin helmiä ja askartelivat niistä upeita kännykkäkoruja, kaulanauhoja ja rannerenkaita myytäväksi. Myös ristipistotöitä, punottuja koreja sekä paperista askarrelluista helmistä rakennettuja koruja löytyi talonväen putiikista myynnistä. Saimme nauttia talonväen kanssa herkullista thaimaalaista lounasta, joka miltei POLTTI kielen mennessään. Siitä saimme kyllä potkua loppupäivään!

Joen toinen puoli houkutteli uudemman kerran, ja sinne lähdettiin sitten retkeilemään laivaperheen voimin. Kaikki kynnelle kykenevät liittyivät seuraan. Pikkuveljen matka sujui kivutta, kun sai ratsastaa väliin isoveljen harteilla. Muutama puun lehtikin tarttui mukaan. Tunnistaakohan kukaan, minkä kasvin lehti on kyseessä?

Viime viikolla laivalla on ollut huisketta, kun kymmenet ja kymmenet tuhannet vieraat ovat löytäneet tiensä laivalle ja vieläpä jaksaneet 35-asteen paahtavassa helteessä odottaa tunnin parikin laivalle pääsyä. Myös järjestömme 450 johtajaa ympäri maailmaa oli kokoontunut tänne pohtimaan syntyjä syviä. Viimeisenä konferenssi-iltanaan he kaikki tulivat syömään illallista laivalle. Joukossa oli monia tuttuja vuosien, jopa 25 vuoden takaa. Voi sitä riemua!

Parin päivän päästä köydet irroitetaan jälleen, ja kelluva kotimme pujottelee jokea alas ja suuntaa nokkansa kohti Hong Kongia. Viikko kynnetään merta toivottavasti mukavissa olosuhteissa!

Kroki suree, kun ei pääse päivittämään blogiaan huonojen nettiyhteysten takia. Monta juttua on kertomatta. Kolmen viikon päästä Kroki ja Hertta sujahtavat matkalaukkuun, ja jos tullissa ei tule heistä ongelmia, hekin päätyvät "Eurooppa-kiertueelle". Saatte ehkä haastatella heitä pian nenätysten, ennenkuin he taas istuvat jossain puikot kädessä dimsamilla tai jahtaavat apinoita Filippiinien viidakoissa.