Kroki ja Hertta kyläilevät

Ihmeitten aika ei kuulkaa ole ohi! Kroki ja Hertta saivat kutsun iltapäiväkahveille kivaan kotiin Tampereen Pispalaan. Siellä asustavat uudet ystävät, jotka tunsivat meidät ennenkuin me tunsimme heidät! He siis ovat seuranneet blogiamme.  

Kassi siis kainaloon ja eikun menoks!

Aurinko paistoi taas kirkkaasti ja lumet saivat kyytiä. Purot solisevat jo iloisesti ja moottoritien penkereitä koristavat kymmenet, sadat pienet aurinkoiset; leskenlehdet nostavat päätään!

Kahvipöydän seura oli aurinkoista ja iloista, munkitkin hymyilivät! Kauniin kodin hirret kertoivat talon elettyä historiaa. Jatkamme tänä iltana samalla teemalla, kun katsomme talon rakennusvuodelta suomalaista elokuvaa jo toistamiseen; Raja 1918. Ihmettelimme siinä istuessamme, miten sitä ihmiset ovat keskellä levottomuuksia taloa rakentaneet... Elämä voittaa, aina! Sitä kun on rakkaita ihmisiä, niin heidän eteensä sitä taistelee tavalla ja toisella. Tänään pohdimme myös sitä, miten voimme taistella niidenkin ihmisten puolesta, joilla ei ole ketään...

Kiitos ystävät!

Muutama päivä sitten juhlistimme Pienen miehen kanssa Agricolan päivää. Lipun liehumista piti odottaa pitkään ja hartaasti, oli niin tyyntä. Liehahtihan se sitten, ja saatiin kuva napattua! Nykypäivän suomenkielen taitajat ilahduttavat, ja mieltäni jäi FaceBook-kaverin veli Tuukka Siltalan runo niin suloisesti kutkuttamaan! Sain luvan siteerata:

Kevään kutsu:

Herää Suomen neito.
Herää uuteen kevääseen!
Pyyhi nuoska lanteiltasi,
puista lumi harteiltasi!

Nosta vartesi sorja
Aja pois pakkasen päivät
Siperiaan viima kylmennyt.
Päästä Helmasi tuuleen lämpimään,
Liehumaan lämpöä ihanaa.
Pue itsesi metsän vihreään ja vesiin sinisiin
Ota viitaksi kehrä kultainen
ja lapsesi kesän maljasta juota!

Upean sään houkuttelemana viihdyimme pihalla pitkään. Pieneltä mieheltä sujui pallojen pyörittely vanhasta muistista, ja lumiukko syntyi kivuitta.

No tietysti ulkoleikit päättyivät lumisotaan, ja Hertta ja Kroki patterille kuivumaan. Reissaja sai tyytyväisenä raueta sohvalle jättiläiskuppi ihanaa tyttären kaapista löytynyttä haudutettua japanilaista vihreää kvitteniteetä kädessään... Ah, tätä elämää!